2.4.2015

Ponin kans ihmisten ilmoilla

Tänään lähin käymään Amin kanssa pitkällä maastolenkillä, jonka määränpäänä oli 
meidän koti! Kävin siisnäyttämässä Amille että missä mä oikein asun.

Ilman satulaa lähdettiin liikenteeseen ja matkaa tuli kokonaisuudessaan reilut 12km. 
Suurin osa matkasta oli pikitietä(asfalttia),
 joten jouduttiin kävellä lähes koko matka, kun Amilla ei kenkiä ole. 
Hiekkateillä otin sitten pari reipasta ravi- ja laukkapätkääkin.  



Reissu meni oikein hyvin. 
Ohitettiin varmaan päälle 40 autoa, jotka ami ohittaa ihan rentona vaikka pitkin ohin.
Myös kolme mopoa, kolme traktoria ja yksi rekka ohitettiin, joissa se vähän nosti päätä
ja jännittyi, mutta oli silti hyvin kuulolla ja kuunteli mua kun höpöttelin että ei oo mitään hätää. :D 



Saatiin paljon katseita, mikä oli ihan odotettavissa, sillä eihän täällä Laihian käpykylässä varmaan kukaan ratsasta/ole ratsastanut keskustassa. Varsinkin vanhemmat ihmiset kattoi silmät pyöreenä tämmöstä pikkuponia joka sipsutti pitkin pyöreäteitä, vaikka luulis että ne vanhat just on tottunu näkemään hevosia liikenteessä, kun ennenvanhaan kuljettiin hevosella jokapaikkaan. No, en sitte tiiä mikä niillä mummoilla oli ongelmana.
Kaksi pikkulikkaakiin sattui meidät näkemään ja olivat 
aivan innoissaan kun näkivät hepan :D


Perillä tarjottiin äidin kanssa Amille vettä ämpäristä ja porkkanaakin se sai varmaan puolipussia. Ami käyttäytyi aivan super hyvin tänään. Oon niin tyytyväinen! 
Eikä ees paskantanu asfaltille, se on päivän paras ilouutinen :D

Ami tutkailee tarkkaavaisesti mun kotikulmilla

Äiti nappas pari kuvaa kameralla, pitihän tää nyt ikuistaa ;)